Pari päivää sitten postilaatikkoon oli tullut joku saksalainen lelulehti.
Lehdessä oli toinen toistaan hienompia puuleluja,
taittelin sivuja joilla oli "tämä on pakko kokeilla tehdä itse"-juttuja.
Ensimmäisenä tehtiin pojan kanssa tällainen arvaus-peli.
Piirrettiin vaneriin muodot, leikattiin ja
Rafael maalasi kehikon valkoisella (lopuksi kyllä vähän korjailin jälkiä ;)
Ajattelin että tämän askartelun ohjeet on niin vaikea selittää,
joten kuvasin extempore sellaisen strömsö-tyylisen videonkin tämän
pelin tekemisestä.
Mutta se päätyi ehdottomasti arkistoon "jutut jotka jäivät julkaisematta" ;)
heh ja siellähän arkistossa riittää materiaalia :)
Oma ääni kuulostaa jotenkin aivan oudolta videolla, yhtäkkiä jännitti muka niin
etten oikein muistanut mitä olin sanomassa ja Rafael siinä sääti vieressä jotain
ihan outoa.. Olispa pitänyt laittaa oikein huumoripläjäys teille näin perjantain kunniaksi!
Mun piti kertoa tässä enemmän tästä pelistä,
joten idea on se, että toinen pelaaja laittaa kädet noista aukoista sisälle
ja toinen laittaa valitsemansa esineen vetoketjulliseen pussiin.
Se jonka kädet on pussissa pitää arvata mikä esine on kyseessä.
Meillä vastaukseksi ei riitä "pikkuauto" vaan pitää kertoa mikä
pikkuauto on kyseessä ja silloin täytyykin tunnustella vähän tarkemmin.
Tämä oli kiva leikki ainakin tällaisen 3v mielestä.
Eilen oli enemmänkin lapsia täällä leikkimässä ja
heti liimausten kuivuttua peli vietiin käsistäni leikkeihin mukaan.
Lapset on niin hauskaa seuraa..
Leivottiin pojan kanssa pullia ja näytin miten pullaan painetaan kolo keskelle
ja laitetaan voisilmä.
Poika otti oman taikinansa, teki pitkiä pullia ja painoi pulliin
pitkät ojat ja täytti ne voi-seoksella.
Loistava asenne.
Meillä on varmaan jatkossa sitten voiojapullia,
oli ne vaan niin paljon parempia ;)
Hauskaa viikonloppua!
Anne