keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Annabelin huoneesta..

Tytön hempeästä huoneesta muutamia kuvia.
Huone oli harvinaisen järjestyksessä, niin kävin nopesti ottamassa kuvat.
Yleensä leikit on ympäri huonetta, Barbit, ponit, PollyPocketit, MansikkaMarja systeemit ym.
Ja hyvä niin, leikkmisteen tämä huone on tarkoitettukin :)
 
Tytöllä oli aluksi kaksi kuvassa näkyvää pöytää, kun ajattelin, että olisi helpompi leikkiä pöydällä..
Mutta kyllä ne leikit olivat silti aina lattialla, joten vein toisen pöydän toiseen huoneeseen.
Myös Rautasänky on vaihteeksi toisessa huoneessa sohvana, 
kun tyttö haluaa nykyään nukkua "kerrostalonsa yläkerrassa"
Yöveraalle pedataan peti alasänkyyn.
 (nyt on menossa jokin yövierailubuumi tytöllä ja hänen ystävillään:)
Huoneen yhteydessä on tytön oma kylppäri ja huoneen ja kylppärin molemmilla puolilla on 
suuret lämpimät 'sivukkaat',  joissa on lelusäilytys.
Vaatesäilytys on kellarin vaatehuoneessa.
Olen jossain aiemmassakin postauksessa kertonut kuvassa näkyvästä mieheni 
lapsuudesta olevasta kerrossängystä,
josta mieheni teki tytölle leikkitalon lisäämäällä ikkunaristikoita, rappuset ja katon ym.
Tyttö tykkää hirmuisesti talosta..
 Kohta sinne saa ripustaa jouluvalot ikkunalle :)

Kiitos edelliseen postaukseen kommentoineille! :) 
Tuli lisää intoa tehdä neuleita ja kaikkea muutakin.
Kaikkea hyvää,

-Anne-


maanantai 25. lokakuuta 2010

Neulejuttuja..

Hei!
Meillä oli viime viikko yhtä hulinaa.
Oli pieni syyslomalainen yövieraana ja viikonloppuna pidimme juhlia vanhojen ystäviemme kanssa meillä.
Oli kiva laittaa ulkoroihut pihalle, kutsua kunnolla porukkaa..
Lapset olivat sillä aikaa isovanhemmilla yökylässä.
Teimme porukalla ruokaa ja katsoimme n. 10 vuotta sitten kuvattuja videoita meidän teinivuosista..
Naurua ja puhetta riitti myöhään yöhön..

Norjalaisneuleet ovat tämän talven
yksi ykkösjutuista.
Ranskassa näytti olevan tyynynpäällisissä ja peittoja
sisustuskaupoissa, Gina Tricot-hameissakin ja Zaran mallistossa toistui samat kuviot.
D&G:n talvi näyttää tältä

Juuri nämä Norjalaisneuleet inspiroivat meitä tällä kertaa ja
äitini kanssa ollaan tehty neulekoneella omia kuvioita..
Hän osaa tehdä neulekoneella kaikenlaista ja oli tänään opettamassa minulle taas meidän pajassamme
koneen käyttöä..
Uutta 'poro'kuviotamme kokeilimme valkoisella punaiselle ja harmaalle pohjalle..

Punakuvioisesta tuli mm. tytölle jouluinen mekko ja säärystimet..

Kaiteet sain maalattua vihdoin loppuun. 
Odottelin niiden maalaamiseen jonkunlaista inspiraatiota, mutta ajan kuluessa tajusin ettei
inspiraatiolistallani taida olla sellaista, kuin kaiteiden maalaus.. ;)
Sitten oli pakko vain aloittaa.
Kaiteet olivat alunperin punartavaa puuta ja välitolpat olivat messingin väriset.
Harmaasta Nalle-langasta teimme torkkupeiton ja koristetyynyjä.
Lisäsimme vielä omat pesumerkkimme tekstiileihin.
Vilkkaan viikon jälkeen täällä on nyt ihmeellisen hiljaista ja rauhallista.. :)



Blogistina mietin aina välillä mainostamista blogini kautta..
Minuun on otettu yhteyttä eri taholta mainosten suhteen, 
ilmaisia tuotteita ja lastenvaatteita ym. on kysytty että saisiko lähettää että linkittäisin blogiini.. 
En ole vielä vastannut mihinkään myöntävästi,
 koska tuumailen tilannetta.
 Tahot joita olen linkittänyt teksteihini, ovat innoissaan blogini kautta tulevasta ihmisvirrasta...
Hassua. Pitää opetella tässä tohinassa olemaan kunnon blogisti, kuten suuressa maailmassa on tapana :) 


Lukijoiksi kirjautunut joukko vain kasvaa.
Kiitos teille kaikille kommentoijille, 
Ilman teitä ei koko blogiani olisi varmasti enää olemassa. 
Tämä harrastus todellakin antaa enemmän, kuin ottaa. 
Montaa tuntia viikosta ei blogin pitämiseen kulu. 

Kiitos vielä kerran teille kaikille!

Sisustussuunnitteluja on sähköpostilla kyselty ja töihinkin minua yllättäen pyydettiin,
 mutta tunnen olevani olevani tässä maailman kaikkeudessa juuri oikeassa kohdassa
 kun hoidan kotona lapsia. 
Tänäänkin katsoimme aamulla pojan kanssa ikkunasta,
 kun aurinkoinen tuuli repi viimeisiä lehtiä puista ja kieputti niitä pitkin pihaa.
 Poika silitti yöpaitaani, nuuhkaisi äidin tuoksua ja painoi päänsä olkapäälleni. 
Ajattelin paikkani olevan juuri siinä. 
Uraa ehtii luoda sitten joskus myöhemmin.

Ihanaa viikkoa kaikille!

Anne

Ps. Tilasimme äitimme kanssa juuri liput Pariisiin marraskuun lopulle neljäksi päiväksi.
Siellä on mm. marie claire idées -'käsityö' messut silloin.
 Muitakin tuttuja on lähdössä kyseisille messuille.
Minä olen täällä ihan innoissani matkasta! :)

lauantai 9. lokakuuta 2010

Syksyn värejä sisustukseen..

Suuri kiitos kaikille viime postaukseen kommentoineille,
olette ihania :)

Viikonloppua vietetään rauhallisissa merkeissä..
Eilen oltiin siskoni kanssa yömyöhään elokuvissa ja syömässä.
Kävimme katsomassa Julia Robertsin uuden Eat pray love - Omaa tietä etsimässä.
Suosittelen! :)
Maisemat olivat huikaisevia ja tietenkin itse Julia!
Ikkunoista näkyy ihana puiden väriloisto..
Jotenkin kaipasin meille sisällekin samoja värejä
edes hetkeksi. 
Jos vaikka ens viikolla sitten sataiskin jo lunta..
Haettiin koivun oksia, vaahteran lehtiä ja pihlajanmarjoja pihalta.
 Oksat kieputin rautalangalla kranssiksi..
Sitten laitoin aina nipun lehtiä ja kiepsautin rautalangan ympäri
niin kauan kunnes kranssi oli valmis..

Lapsille mittasin kynttilän ympärille sopivan rautalangan 
(+ylimääräistä kiinnittämiseen)
ja he pujottelivat marjat (pienempikin ihmeen näppärästi)
rautalankaan ja lopulta yhdistimme langan päät.
Kranssi ja mansetit laitettiin takan päälle.
Monta vuotta käytössä olleet Gantin "syys"-lakanat
saivat tulla tällä hetkellä kirjastohuoneeseen väriä tuomaan..
Keittiön pöydälle tyttö on tehnyt syysmetsän.
 Joka vuosi hän asettelee sen jollekin pöydälle..
Siihen kuuluu aina lehtiä, oksia ja pikkueläimiä.
Hänen omakeksimänsä perinne :)

Leppoisaa viikonlopun jatkoa jokaiselle!
Anne

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Syksyä..

Hei kaikille! 
Piti edelliseen postaukseen sanoa,
 että Nature Shop todellakin palautti tullimaksut ja Itellan kulut takaisin tilille.
Oli kyllä todella nopeaa ja asiallista palvelua.

Meillä on nautittu syksyn tunnelmasta..
Lapset tykkäävät mieheni vanhasta Brion junaradasta.
Paras paikka leikkiä on tietenkin eteisen lattia ;) 
On ollut kyllä niin kauniin aurinkoisia ilmoja ..
Puutarha tuoksuu ompuille ja suurin osa omenoista on jo tippunut maahan..
Meillä on ollut viime aikoina paljon trafiikkia: yövieraita ja päiväkahvivieraita, 
niitä, jotka tulevat ihan vaan piipahtamaan nopeasti..
Yllättäviä iltapalavieraita ja perheenjäseniä.. 
Täytynyt muutamana iltana oikein ottaa luku iltapalapöydässä, 
että miten monta ihmistä on taas koolla :)
Sitä pidän yhtenä tärkeimmistä tehtävistäni, 
olla ystäville läsnä, nähdä vaivaa ystävyyden eteen.

Oman lisänsä tähän ihmispaljouteen on tuonut nämä kaukolämpömiehet 
jotka ovat kellarin kimpussa..vetävät putkia seinien läpi ym.
Onneksi kellariin on ihan oma sisäänkäynti, 
niin saavat kulkea sitä kautta.
Pihamme ylitse lensi muuttolintuja..
Etelään päin matkalla..
Äitini toi lainaksi mehulingon, joten tehtiin osasta omenoista mehua lasten kanssa..
Kirpeää tuoretta.. 
lapsille täytyi laittaa mehuun sokeria mukaan,
ettei tuntunut niin väkevältä. :)

Rakastan sitä, kun talossamme soi jazz, gospel ja klassinen musiikki livenä.
Toki lasten laulukirjat ja Disneyn musiikit ovat lasten toivelistalla.
Klassikko nimeltään Autumn leaves on ollut oma toiveeni viime aikoina :)
Lapset tanssivat musiikin tahdissa varsinkin iltavillien aikaan ;)

Tähän loppuu normaali postaus, mutta
tähän kuvapläjäyksen perään laitan vielä muuta asiaa..

Tätä ei tarvitse niiden lukea, jotka ymmärtävät blogien idean :)

Olen miettinyt tämän bloggailuni tarpeellisuutta, hyödyllisyyttä ja sitä punaista lankaa.
Viime aikoina on taas saanut tähän blogihäiriköintiin tottua.
Näiden tiettyjen agressiivisten anonyymien kommentit ovat hieman surullista luettavaa..
Toki kommenttiboxiin saa kaikenlaiset ihmiset lähettää kaikenlaisia kommenttejaan,
mutta se, mitä julkaisen on ihan oma päätökseni.

Meidän(kin) elämässä on varmasti paljon asioita, joita voisi tehdä toisin ja paremmin.
Riippuu aina minkälaisten silmälaisien läpi ihminen sitä katselee.
Ihmettelen suuresti, miten ihmiset kommentoivat ja arvostelevat muiden ihmisten tekemisiä ja ratkaisuja.
Itse olen oppinut elämästä sen verran että se on vaan niin turhaa käyttää sellaiseen arvokasta aikaansa.
Jos joskus joudun sellaiseen tilanteeseen, että joudun ottamaan osaa keskusteluun, jossa puhutaan toisten ihmisten valinnoista tai käytöksestä (joka ei ole itse paikalla) niin täytyy vain todeta, että en tiedä miten itse käyttäytyisin vastaavassa tilanteessa, jos minulla olisi ollut:
 Samanlaiset vanhemmat, kuin hänellä
Samanlaiset sisarukset, kuin hänellä
Olosuhteet olisivat olleet toiset
Elämäntilanne olisi toinen
perintötekijät olisivat toisenlaiset
terveydentila olisi ollut toisenlainen
aviopuoliso olisi ollut toisenlainen
tai
ystävät, 
koulutus,
lapset,
työ,
jne..

Kaikkihan me osaamme tuomita toisia, ja se on äärettömän helppoa.
Vaikeampi on kunnioittaa Luojan luomaa ihmistä heikkouksineen.
Täällä on ihan kaikilla varmasti parannuksen varaa, kellä milläkin osa-alueella.
Itse teen töitä sen eteen, miten voisin itse kehittyä ihmisenä.
Ja miten voisimme tukea lapsiamme heidän kasvaessaan.

Edelleen blogini, voisiko sanoa niche, on sisutaminen(työni takia) 
ja lasten kanssa touhuilu (tärkein työni tässä elämäntilanteessa). 
toki välillä poikkean aiheesta, jos tuntuu siltä.
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koko ajan sisustelisin ja etteivät lapset saisi täällä vapaasti riehua.
(kuskata peittoja ympäri taloa majoja varten, levitellä leluja kerroksesta toiseen, kiukutella kunnolla, kokeilla rajoja, huutaa, kiljua, nauraa, juosta ja elää koko lapsen riemullaan)
Tämä on ihan yhtä yksipuolista, kun jos pitäisin ruokablogia tai lenkkeilyblogia tms.
Eli tämä blogi kuvaa vain muutamaa prosenttia meidän elämästä.

Ei ole tarkoituskaan täällä kertoa meidän uusista suurista suunnitelmista, 
käynnissä olevista mielenkiintoisista projekteista (jotka eivät liity sisustamiseen eikä lapsiin)
Muista harrastuksistamme, lukemistamme kirjoista, kulttuurielämyksistä ym..

Ihmettelen myös joidenkin medialukutaitoa..
Ja sitä, että jos esim näkee kuvia, 
jotka joku on ottanut aina lapsistaan leikkipuistossa,
niin kannattaako silloin olettaa että he viettävät kaiken aikansa leikkipuistossa ja 
nukkuvatkin siellä..
Ja että he pitävät jatkuvasti ulkovaatteita lapsillaan.
Elämässä on muutakin, kun se mitä kuvassa näkyy.
Rautalankaa kuluu nyt tämän mielikuvan vääntämisessä ;)

Mutta, jollakin sivustolla luki suurinpiirtein näin:
"Jos suositun blogisi lukijat saavat blogistasi iloa elämäänsä ja saat fanipostia ym.
Niin sinulle tulee väkisin myös niitä ihmisiä vastaan, jotka kritisoivat kaikkea mahdollista kirjoittamaasi
ja manaavat sinut alimpaan helvettiin.
Onnittele tällöin itseäsi,
olet oikeilla jäljillä blogisi suhteen!" :)

Joten onnittelen täten itseäni ja teitä kaikkia muita bloggaajia,
jotka olette saaneet osanne häiriköinnistä.

Luetaan jatkossakin posteja pilke silmäkulmassa ;)


Love and peace, 
Anne