lauantai 30. elokuuta 2014

30v!

Noniin tämäkin päivä tuli, olen nyt sitten oikeasti 30v(!)
Tätä kohtaa pelkäsin, koska tunnen itseni vieläkin lähinnä enemmän teiniksi,
kun kolmekymppiseksi.

Koko tämä meidän Ranskaan lähteminenkin liittyi tähän ikääntymiseen.
Uudenvuoden yönä mietin jälleen tulevaa vuotta ja olin järkyttynyt,
että nyt oikeasti tulee se vuosi kun täytän 30.
Mietin, mitä haaveita meillä elämässä oli ja mieleeni tuli päällimmäisenä se miten olimme 
Michaelin kanssa sopineet että viimeistään keski-iässä muutetaan lämpimään ainakin joksikin aikaa.
Olimme kyllä todenneet myös että kuka tietää elämää sinne asti, joten olimme myös kaavailleet edellisenä kesänä, että lähdemme jonnekkin ulkomaille seuraavan vuoden elokuussa.

Se oli vielä uudenvuoden yötä, kun kuiskasin sohvan pohjalta Michaelille:
"Mä keksin, muutetaan ens syksynä Ranskaan!" M innostui ideasta. 
 Meillä oli runsas puoli vuotta järjestellä asiat Suomessa niin, että oltaisiin täysin vapaita lähtemään.
Kunnia kuitenkin aina sille, jolle kunnia kuuluu, 
eli ylös voidaan huokaista kiitos näistä järjestelyjen onnistumisesta
ja myös kaikista niistä positiivisista yllätyksistä, mitä kevään ja kesän aikana tapahtui.

Seuraavana päivänä kysyin vielä meidän isommalta tytöltä, että miltä idea kuulostaisi:
"...asuttais samassa paikassa, kun missä ollaan ennenkin oltu ja 
menisitte kansainväliseen kouluun, jossa puhutaan englantia ja ranskaa"
Tyttö mietti hetken ja totesi, että: "Se olis varmaan parasta, mitä meille on koskaan tapahtunut!"
Ja samaan hengenvetoon kuitenkin mietittiin ketä kaikkia tulisi valtava ikävä
ja sitä miten siitä selvittäisiin.

Tyttö viestittelee täältä päivittäin WhatsAppilla vanhojen koulukavereidensa 
ryhmässä, kaveri- ja serkkuryhmässä. Joten se ainakin lievittää tällä hetkellä ikävää,
kun tärkeät kaverit kulkevat mukana kännykässä vaikka se ei kasvotusten olemista korvaakkaan.

Lähdön hetki oli loppujen lopuksi hieno kokemus, 
oltiin ihan innoissaan, että me todellakin tehdään se mistä haaveiltiin!
Lentokentällä olo oli samanlainen helpottunut, kun lukiossa kirjoitusten jälkeen.

Älkää käsittäkö sitten kirjoitustani väärin, että ulkomailla asuminen tekisi 
ketään itsessään onnelliseksi tai joku muu yksittäinen asia, vaan pikemminkin se kokonaisuus.
Mutta se mistä nautin on uudet kokemukset ja vapauden huuma.
Tähdättiin lähinnä siihen ettei jämähdetä siihen tuttuun, helppoon ja turvalliseen vaikka
jotkut ihmiset nauttivat tutusta ja turvallisesta tavattoman paljon ja heille se sopii.

Tykkään kävellä minulle tuntemattomassa vanhassa kylässä päämäärättömästi perheeni kanssa,
pysähtyä johonkin kivan näköiseen kahvilaan ja tilata jotain mitä en ole ikinä ennen maistanut.
Kuunnella ihmisten ranskankielistä puhetta ja katsoa heidän kiireetöntä elämäänsä,
Pysähtyä katsomaan katuesiintyjää, 
unohtaa itseni siihen tai poiketa jonnekin random taidenäyttelyyn.

Tykkään kävellä laventelintuoksuista tietä pitkin ruokakauppaan ja 
yrittää etsiä kaupasta jotain sellaista ruokaa, jota en ole ikinä ennen kokannut. 
Ja yrittää ymmärtää mitä vanha ranskalainen pappa huudahtaa minulle vihanneskorin takaa leveän hymyn ja etelän aksenttinsa kanssa.
Hauskaa on myös, kuinka näen lasten nauttivan koko sydämestään ja sellaiset pienet jutut,
kuten pienin oppii naapurin lapsilta italialaisia sanoja, jota hän matkii leikeissään.
Nautin kaikesta uudesta ja erilaisesta.








Tällaista tällä kertaa, meidän Ranskan tarinaa hieman avattuna,
vaikka en yleensä tänne blogiin haluakaan kertoa tarkasti mitään.
En tiedä miten tämä tarina jatkuu, 
mutta me ainakin uskallettiin hypätä mukavuusalueen ulkopuolelle! 
Suosittelen lämpimästi! Oli haave sitten mikä tahansa, pieni tai suuri.
Kerran täällä vain eletään.

Maanhan ei tarvinnut olla pakosti Ranska, tämä oli vain meille helppo ja tuttu.
Voidaan mennä sinne, missä meitä tarvitaan tai 
missä ilmenee jotain mielenkiintoista joko työn puolesta tai muuten. 
Suomeen mennään sitten kun tilanne vaatii tai heti, kun meistä tuntuu siltä.
Uusia kiinnostavia etätöitäkin otetaan lisää jos sopivaa ilmaantuu.

Elämä jatkuu näköjään kolmikymppisten jälkeenkin :)
Tänään opin taas uusia taitoja, kuten ajokulttuuri Ranskassa..
Olen lykännyt ratin taakse menemistä täällä, mutta nyt on pakko jo pikkuhiljaa uskaltaa.
En tiedä kumpi meistä jännittää enemmän minä vai M.
Tästä tulee hauskaa ;)

Kuvat ovat Villa Ephrussi de Rothschildista, jossa juotiin synttärikahvit.

Mukavaa viikonloppua teille kaikille ihanille! :)
Anne


46 kommenttia:

  1. Onnittelut! Ihana paikka viettää elämää!

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa upealta, hienoa kun pystytte toteuttamaan unelmaanne! On rohkeaa hypätä tutusta ja turvallisesta, sitä ei tiedä mitkä kaikkea matkanne tuo vielä tullessaan! Lapset sopeutuvat kunhan perhe on ympärillä ja varmasti matka suuri rikkaus myös heille.
    Kaikkea hyvää matkaanne!

    VastaaPoista
  3. Olen seurannut blogia jo vuosia. Tämä oli kivoin postaus pitkään aikaan 😊

    VastaaPoista
  4. Lämpimät onnittelut 30- vuotiaalle, elämä on vasta alussa, ei missään keski-iässä vielä. Ihania kuvia taas, upeita paikkoja. Odottelen kuvia uudesta kodistanne? Mukavaa syksyn alkua! Tepa Seinäjoelta

    VastaaPoista
  5. Kuulostaa ja näyttää niin ihanalle♡ minä myös odottelen kuvia teidän kodistanne :) ihana postaus ja oikein paljon onnea sinulle!

    VastaaPoista
  6. Onnea uuteen asuinmaahan. Muutin itsekin juuri sun ikäisenä Brysseliin töiden perässä ja täällä sitä edelleen asustellaan 17 vuotta myöhemmin...perhe on kasvanut ja lapset oppineet hienosti monia kieliä, alku oli välillä hankala, mutta vähitellen ikäväkin väistyi, Suomessa on sitten aina ihanaa lomailla.

    VastaaPoista
  7. Paljon onnea synttärisankarittarelle ja ihanaa eloa uuteen maahan! :)

    VastaaPoista
  8. Lämpöiset onnen toivotukset sinulle, minä tulen vuoden päästä perässä ;) huomenna pitäis mennä miehen ystävän 30v juhliin...

    VastaaPoista
  9. Mahtavia tunnelmia, ihania ajatuksia ja kertoilua menneestä ja tulevasta, tosi KOMEA mies :)

    Ite olen 36v ja ei paha minusta ollenkaan. 30-vuotias on siis vasta ihan teini. :D

    Odottelen kovasti postauksia, jatka samaa rataa.

    VastaaPoista
  10. Paljon Paljon Onnea sinulle :) niin nuori vielä olet :)
    On upeaa seurata teidän kulkua siellä kauniissa maassa...meillä on talo thaimaassa, ja voi kuin monta kertaa ollaan mietitty että onnistuisipa vähän pidempi aika siellä..2,5kk on kuitenkin pisin mitä ollaan oltu :) meillä on vaan tämä pieni hidasta, perhekoti ja liuta lapsia :) mutta kaikkihan on mahdollista jos vain oikein kovasti miettii ja haluaa...

    VastaaPoista
  11. Aurinkoiset onnittelut! Enkä tiedä parempaa paikkaa juhlia synttäreitä kuin Villa Rothschild: itse tarjosin itselleni siellä pari vuotta sitten salaatti-kakku-aterian syntymäpäivänäni.

    VastaaPoista
  12. Hyvää synttäriä!! Ikä on vain numero :)

    VastaaPoista
  13. Paljon Onnea! :)
    Ihailen aina ihmisiä, jotka uskaltavat repäistä, toteuttaa haaveita! =)
    Ihania kuvia, näitä postauksia odotan aina innolla :)
    Ja Wow, mikä komistus sulla! =)

    VastaaPoista
  14. Onnea :) Ajokulttuuri Ranskassa -meillä on kokemusta vain Pohjois-Ranskasta ja sen jälkeen neuvoni on, että tarkkaavaisuutta liikenteessä tarvitaan tuplaten verrattuna Suomeen, mutta varmasti liikenteeseen tottuu kun ajaa päivittäin, tsemppiä! Hyvin se menee!

    VastaaPoista
  15. Paljon onnea sinulle ja ihana kirjoitus! Itse olen sinua 2 vuotta vanhempi ja samoja ajatuksia oli silloin mielessä ja vähän vieläkin..ihan teinifiilis edelleen:) Itse lähdin tänne Ranskaan jo parikymppisenä eli yli 10 vuotta on jo vierähtänyt. Täällä on se vaara että tänne voi haluta jäädä pysyvästi:) Nauttikaa tästä pitkästä kesästä mutta odottelen jo innolla vähän syksyisempiäkin kuvia sieltä etelästä kun niitä harvemmin näkee.

    T: Heidi

    VastaaPoista
  16. Paljon onnea, 30 v on hieno ikä! :) Kiva lukea näitä ajatuksiasi, meillä ollaan mietitty samaa, siis pitäisikö uskaltautua tutuista ympyröistä muuallekin, mutta eipä olla vielä.. on niin paljon helpompaa jäädä, vaikka oikeasti saisi varmaan paljon tilalle jos jostain uskaltaisi luopua.

    VastaaPoista
  17. Onnea 3-kymppiselle! :) Kuulostaa ja näyttääkin niin hyvältä. Vissiin hyvin järjestyy lapsen koulupaikka..? mekin kovasti pohdittu ulkomailla asumista ja isoin miettiminen on, että mitenhän lapsi ja lapsen koulu. Mut ehkä lapset on parhaimpia uuteen sopeutumisessa :)

    VastaaPoista
  18. Onnea ja tervetuloa Ranskaan! Hienoa, että uskalsitte hypätä uuteen ja seikkailuun. Meillä alkoi juuri neljäs vuosi Etelä-Ranskassa, vaikka elunperin piti olla vain kaksi vuotta. Saatte varmasti upeita muistoja ja uusia elämänkokemuksia koko perhe. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  19. Onneksi olkoon:)

    Olet tasan 10 vuotta minua nuorempi, kolmekymmentä täytettyäni tapasin nykyisen mieheni ja ulkomaille muutimme siitä vajaan viiden vuoden päästä. Nyt muutimme 40-vuotis-synttäripäivänäni tänne Kaliforniaan (meidän lennot lähtivät syntymäpäivänäni;)jonne en koskaan ajatellut voivani muuttaa vielä nelikymppisenä. Suomessa ajatus on jotenkin sellainen yleisesti että vain nuoret tekevät suuria muutoksia ja seikkailevat ennen perheen perustamista, muualla maailmassa mm. töiden perässä muutetaan helpommin maasta toiseen:)

    Onnea teille kotiutumiseen!

    VastaaPoista
  20. Onnittelut 3-kymppiselle! Kirjaimellisesti kuvankauniissa maisemissa siellä olette, nauttikaa!

    VastaaPoista
  21. Hyvä postaus! Ihanaa että sinulla on elämänkumppanina ihminen jonka kanssa samat haaveet mennä eteenpäin elämässä.Itsellä puolisona sellainen jarru että mites sen nyt kauniisti muotoilisi,kateeksi käy...
    30-v on vielä nuori aikuinen,ei ryppyjä edes ellei suurennuslasilla katso,näkeehän sen kuvistakin,onnea!!!

    VastaaPoista
  22. Onnea! Olipa raikas postaus. Tekstisi pursusi kiitollisuutta ja elämäniloa. Kaikkea hyvää teille, olette tehneet onnenne eteen varmasti paljon. Kun uskaltaa päästää irti vanhasta ja tutusta niin antaa elämälle mahdollisuuden yllättää! T. Virpi

    VastaaPoista
  23. Onnentoivotukset ja kauniita päiviä sinne. Kodistanne kuvia odotellessa.

    VastaaPoista
  24. Onnea synttärisankarille! Itsekin olin muutaman vuoden yli 30, kun sanoin kyllä miehen kosintaan ja muutin Kaliforniaan. Samalla reissulla ollaan, kolme lasta lisänä ja toisella puolella mannerta. Mä olen sanonut, että sain toisen mahdollisuuden elämässäni. Suomessa oli suunnitelma ja ura valmiina. Ja sitten kaikki menikin ihan toisin! Olen kiitollinen.

    Teille onnellista eloa siellä Ranskassa. Voi mitä leivonnaisia.

    VastaaPoista
  25. Olipa aivan ihana hyvänmielenpostaus! Ilo ja onni huokuu tekstistäsi tänne ruudun toiselle puolelle asti :). Kiva, kun kerroit vähän muuttonne tausta-ajatuksia.

    Meillä onkin tytöt sitten saman ikäisiä - meillä 3v synttäreitä juhlitaan syyskuussa. Ihanasti blogistasi välittyy myös kiitollisuus kaikesta hyvästä, näitä lukiessa tulee aina itsellekin hyvä mieli.

    VastaaPoista
  26. Unohdin sanoa, että aivan ihana myös tuo teidän yhteiskuva :)

    VastaaPoista
  27. tosi kauniin näköinen paikka! :)

    VastaaPoista
  28. Onnittelut, nuorihan sinä olet;)) Hienoa kun uskallatte tempaista, elämä on elämistä varten!

    VastaaPoista
  29. Onnea! Enkä tiennyt, että olette muuttaneet. Itsekin olen asunut perheen kanssa ulkomailla ja allekirjoitan sanasi.

    VastaaPoista
  30. Ihanaa uskallusta! Saako kysyä, että mitä tapahtui teidän ihanalle Suomen kodille? Pääsettekö vielä joskus takaisin muuttamaan sinne vai myittekö pois?

    VastaaPoista
  31. Myöhäisiä Synttärionnitteluja=) On niin kivaa seurata näitä Ranskan rivieran postauksia, sillä olenpiakkoin matkustamassa niille suunnille.. Suosittelisitko mieluummin Cannesia vai Antibes-Juan les-pinsiä hotellikohteeksi?

    VastaaPoista
  32. Olipa kiva lukea ajatuksiasi, kiitos kun jaoit niitä. Sekin mukavuusalueen ulkopuolelle menoa :) Reissunne on varmasti aivan mahtava ja koko perhettä entisestään yhdistävä. Ja elämäkin onneksi vain paranee vuosien myötä, minä siirryn puolen vuoden päästä jo nelikymppiseksi. Ja sisältä edelleen olen 20-30 vuotias, kun ei ihminen sisältä vanhene mihinkään. Uskomatonta ajatella, miten vielä kymmeniä vuosia vanehmmatkin kokevat itsensä sisältä noin kolmekyppisiksi eli juuri sen ikäiseksi mitä sinä nyt olet! Ihanaa elämää koko perheellenne!

    VastaaPoista
  33. Hienoa, että unelma toteutui. Kyllä elämä kantaa. :)
    Synttärionnittelut!

    Lotta

    VastaaPoista
  34. Voi, tuo kolmevee haistelemassa kukkaa on niiiiiin soma! :)
    Ja niin, kai se elämä jatkuu näin kolmikymppisenäkin. Vaikka tosi tiukkaa tekee se, että pitää mieltää itsensä sen ikäiseksi, kuin mitä teininä näki joidenkin kolmikymppisten olevan. Huhhuh.
    Arvostan teidän turvallisesta elämästä irtautumista etenkin kun teitte sen muksujen kanssa! Kahdestaan aviopuolison kanssa se ois aika helppoa, mut lasten kanssa se mukavuusalueelta poistuminen tosiaan tuntuu siltä.

    VastaaPoista
  35. Haaveita minäkin tahtoisin toteuttaa, mutta ei työttömän päivärahalla pysty. Vuokran ym. kulujen jälkeen jää n. 70 e/ kk elämiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samalla tavalla sitä rahaa kuluu Suomessa kuin ulkomaillakin :). Vuokraan ja ruokaan tärkeimpänä. Aika samahan se on, missä maassa noita kuluja makselee :).

      Poista
    2. Jos et juuri nyt pysty ulkomaille lähtemään, niin voisitko toteuttaa muita haaveitasi? Haaveita voi olla isoja ja pieniä ja oman mukavuusalueen ulkopuolelle pääsee monin tavoin :)

      Poista
    3. Hei Leena, tunnen monta työtöntä. He eivät haaveile ulkomaille lähdöstä vaan ihan yksinkertaisista asioista, kuten esim. päästä uimahalliin. Mutta sekin on työttömälle liian kallista. Se vähä mitä jää vuokran, vesimaksun ja sähkönmaksun jälkeen, menee ruokaan. Unelmiin ei ole rahaa, ilmaiseksi et pääse. Heillä on kauhea ahdistus päällä: miten maksan ensi kuun lääkkeeni, silmälasit pitäisi ostaa yms.

      Poista
  36. Onnea myös minunkin puolesta! :) Tykkään niin lukea näitä Ranskan postauksia! Tulee matkakuume! :D

    VastaaPoista
  37. Suuresti onnea ja valtavan hyvää Ranskaa koko perheelle! Olen seurannut blogia jo pitkään taustalla ja on mahtavaa että saitte toteutettua unelmanne! Oma unelmani meni pikkuisen rikki juuri äskettäin, mutta nyt on uudet mukavat suunnitelmat ja elämä hymyilee.

    VastaaPoista
  38. Luin joskus brittiläisestä perheestä, joka elätti itsensä mainoskasvoina, kun oli kuulemma harvinaista löytää lapsiperheiden, jossa kaikki olivat fotogeneettisiä. Varmaan helpommin sujuvat kuvaukset, kun mukana on omat vanhemmat. Teidän perhe kyllä olisi ainakin yhtä fotogeneettinen paketti.

    VastaaPoista
  39. Ihania kuvia ja tunnelmia. Mielenkiinnolla seuraan matkaanne. Kaipaan kuitenkin mahtavia askartelu postauksiasi, onko aikeissa/ mahdollista Ranskassa ollessanne vielä jatkaa askartelua/ käsitöitä?

    VastaaPoista
  40. Onnea syntymäpäivän johdosta, sekä huippua että uskalsitte toteuttaa unelmaanne! :)

    VastaaPoista
  41. Kuulostaa ihanalta. Voi kun oliskin mahdollisuus jossain vaiheessa lähteä jonnekin.. Täällä kanssa kolmekymppiset olis syksyllä edessä. Myöhästyneet synttärionnittelut!

    VastaaPoista
  42. mahtavan kauniita kuvia blogissasi =)

    VastaaPoista

On kiva saada teiltä lukijoilta kommentteja! :)