sunnuntai, 10. heinäkuuta 2011

Äitiys..

Luin viimeisen vuorokauden aikana kirjan nimeltä Adoptiomatka.
Juuri tällaisten lukukokemusten vuoksi olen koukussa kirjoihin..
niissä pääsee sukeltamaan toisten ihmisten maailmaan ja
oppii ymmärtämään eri elämäntilanteita ja ihmisiä.

Kirja herätti tunteita äitinä ja vanhempina olemisesta.
Miten paljon pitääkään adoptiossa perustella päätöstään
haluta äidiksi... kirjoittaa ja kertoa viranomaisille 
kaikesta siitä mikä lapseen tulee vaikuttamaan
lähipiirissä ja elinolosuhteissa.
Ja sitten ulkopuoliset päättävät, että onko sopiva vanhemmaksi..

Olin 19-vuotias, kun keksittiin että halutaan lapsi nyt.
Se vain tuntui oikealta. 
Annabel syntyi, kun olin 20-vuotias.
Ei siinä paljon perusteltu kenellekkään mitään 
ja mietitty sovellutaanko vanhemmiksi.. 
ja millaiseen elämäntilanteeseen lapsen olisi parasta syntyä..
Ja siitä sitten vain opeteltiin.
Aikamoista improvisointia tämä vanhempana oleminen 
on edelleen välillä.

 Joka päivä tulee uusia asioita eteen, joita pitää puntaroida 
ja miettiä, että mihin kohtaan meidän perheessä vedetään raja millekin asialle.
Eikä sitä tiedä varmasti, tekeekö oikeita päätöksiä..
sen näkee varmaan vasta joskus, kun lapset ovat aikuisia.. jos silloinkaan.
Silloin saatan kuulla, millaisia piirteitä ei lapsuuden kodista 
haluta viedä seuraavalle sukupolvelle ja mitkä 
taas olivat hyviä juttuja lapsuudessa.
Tässä vaiheessa täytyy riittää se että yrittää parhaansa joka päivä
ja antaa näille lapsille ilmaa omien siipiensä alle.

Ihanaa kirjassa on onnellinen loppu ja 
itku tuli välillä lukiessa, kun ymmärtää edes vähän millainen pitkä tie lapsettomuus ja 
adoptio usein ovat.. 
Onnittelut vielä Annalle ja hänen miehelleen kirjan julkaisemisesta ja ihanasta tyttärestä <3 

Nyt kun päästiin puhumaan äitiydestä, 
niin laitan vielä muutaman sanan tästä raskaudesta.
Nyt on rv. 34+4 eli kuukausi ja viikko vielä laskettuun aikaan.
Aika menee todella nopeasti kun on kesä ja paljon kaikkia
vieraita, juhlia ja lomailua.
Painoa on tullut se sama +10kg tai +12kg, miten sen nyt laskee.. 
samat kilot on tullut joka raskaudessa ja laskenut raskauden jälkeisten 
kuukausien aikana takaisin normaaliin.
Muutenkin kaikki 3 äitiysneuvolakorttia ovat lähes identtiset kaikkien lukujen suhteen
Vointi on ollut hyvä, mitä nyt illalla on väsyneempi olo kuin yleensä.

Raskausajan vaatteista on jonkin verran kyselty ja 
näissäkin kuvissa minulla on Odd mollyn paita joka on juuri sopivan mallinen 
mahankin kanssa.(Tytön vaatteet Monsoon ja pojalla Nextiltä lemppari paloauto-paita)
 Toinenkin saman merkkinen tunika on nyt ihan ykkönen raskausajan
vaatteistani. Nyt käytössäni olevat paidat ja mekot siis ovat ihan tavallisten ihmisten vaatteita ;)
 ja kolmet äitiyshousut ovat enää käytössä tämän loppuraskauden.
Odotan kyllä niin sitä, kun mahdun taas tavallisiin vaatteisiin ja 
haikeudella katsoinkin jo uusia vaatteita syksylle..

Ollaan hankittu pieniä valkoisia bodyja lisää ja
sitterikin on tullut ostettua.
Nyt pitäisi hakea vielä vintiltä pieni valkoinen rottinkisänky ja
laittaa se valmiiksi jo pikkuhiljaa vauvaa varten.
(Poika syntyi rv37 ja tyttö rv39, molemmista olin jo
viikon ennen synnytystä prenataaliosastolla.
Tytön aikana oli raskausmyrkytys ja pojan aikana vedet menivät rv36.
Molemmat synnytykset käynnistettiin)

Öisin lasten kömpiessä viereemme ja pienen potkiessa mahassa mietin 
että kaikkea tätä ruuhkaa tulee varmaan vielä joskus ikävä..
Välillä mietin myös millainen aikuinen olisin ollut ilman lapsia..
Tuntuu että olen teiniyden jälkeen siirtynyt heti äidiksi,
millaisia olisi ollut ne vuodet jolloin olisin luonut uraa ja 
ajatellut itseäni ja puolisoani pelkästään.
En tiedä eikä tarvitsekaan koska tämä tuntuu näin enemmän kuin oikealta <3

Tänä aamuna lapset olivat tehneet hienon musiikkiesityksen ja meille aikuisille jaettiin
penkkiin tietysti myös ohjelmalehtinen. 
Esityksen nimi oli musiikkikonsertti kesäaamun kuk(k)a ja 
väliajalla meille vanhemmille tarjoiltiin asiaan kuuluvasti mehua ;)
On ne lapset niin ihania :)
Pellenkin hauskaa esitystä oltiin tänään katsomassa 
joten esitystentäyteinen päivä..

Mutta nyt täytyy ponkaista pystyyn ja mennä laittamaan grillattavaa ja petaamaan vierassänky
sillä meille on nimittäin juuri tulossa grilli/yövieraita..
Nautitaan tästä lämpöisestä kesästä <3

Anne

22 kommenttia:

  1. Mietin tuota lapsi-asiaa itsekin :) Esikoisen sain 19 vuotiaana, toisen 20 ja kolmatta odotelttiin vielä pari vuotta ja 20.3 mun täyttäessä 24 syntyi meidän kuopus :) Voisi olla loma-ajatkin ihan erilaisia kun nyt; en vielä 7 vuotta sitten olisi varmasti uskonut että elämäntilanne on muutaman vuoden päästä ihan eri!

    VastaaPoista
  2. Kauniita kuvia ja sanoja äitiydestä! ♥

    Iloista viikkoa teille! :)

    VastaaPoista
  3. Onnea sinulle äityidestä...kaikille sitä ei suoda,vaikka kuinka haluais...tuollaiset kirjat pistää just ajattelemaan niitä arjen jokapäiväisiä asioita,joista jotkut on joillekin itsestäänselvyys ja toisille ei....

    Kaunista loppuodotusta ja myös lämmintä kesän jatkoa...

    VastaaPoista
  4. Kirjaa on kovasti kehuttu, joten pitää se lukea jossakin välissä.

    Itsekin kirjoitit todella ihanasti äitiydestä. Näinpä juuri! Jaksuja loppuraskauteen, itselläkin vointi vielä oikein hyvä ja pirteä :) (39+2) Pitää ihan toppuutella menoa ja muistuttaa itseä, että levätäkin pitäisi..

    VastaaPoista
  5. Kirja herättää varmasti paljon ajatuksia äitiydestä. Ihania kuvia sinusta ja lapsista.
    Tsemppiä loppuraskauteen :)

    VastaaPoista
  6. Olet niin samassa tilanteessa kuin minä itse, että blogiasi on niin kiva lukea <3 itse plussasin juuri tänään.. kolmas lapsi tulollaan :) välillä tuntuu että pitää perustella tilannetta, perhettä jne.. kun vasta 26 vuotias olen, 19-vuotiaana tullut äidiksi ensimmäisen kerran. Mutta olen onnellinen näin <3 kaikkea hyvää sinulle ja ihanalle perheellesi!

    VastaaPoista
  7. Blogissani on Sinulle jotain, tule kurkistamaan =)

    VastaaPoista
  8. Kuulostaa hyvältä kirjalta. Itse elin yli 30-vuotiaaksi, eli "pitkän nuoruuden" ennen lapsia ja tiedän myös kirjan teemoista. Nyt onnekkaana olen 3 lapsen äiti. Hyvää loppuraskautta! Ps. arvonta blogissani!

    VastaaPoista
  9. So lovely :)))

    LOVE from Germany
    minnja

    http://minnja.blogspot.com/

    VastaaPoista
  10. Täytyy lukea kirja loman aikana! Tuo sun paita on kyllä tosi kiva, soveltuu hyvin myös vauvamahan kanssa :) Oletko tilannut sen netin kautta?
    Itselläni on eka raskaus ja rv 23 alkaa huomenissa.
    Siunausta raskauteesi ja aurinkoista kesää, blogiasi on kiva seurata, teiltä saa myös sisustusvinkkejä, ihana koti!

    VastaaPoista
  11. Kauniita kuvia ja sanoja äitiydestä, raskaus oikein pukee sinua! Nuoresta iästäsi huolimatta vaikutat hyvältä ja tasapainoiselta äidiltä. Kaikkea ei tarvitsekaan osata ja elämä opettaa kun on sille avoin. Olet lapsillesi varmasti juuri se maailman parhain äiti <3

    Auringonpaistetta sinulle ja perheellesi!

    VastaaPoista
  12. Ihania kuvia - kaunis ja ajatuksia herättävän kertomuksen! Man får vara tacksam över livet som det blev. Så vackert du skriver om moderskap, graviditet och adoption! Jag ska läsa boken du tipsar om.
    Min senaste Odd Molly kunde vara en söt mammatunika. ;o)
    Så underbart med barnens konsert! ♥

    VastaaPoista
  13. Ihana masu! Kauniisti kirjoitit.
    Olen vakkari lukija, rikollisen harvoin vain jätän kommenttia.. Kiitos kuitenkin blogistasi :)

    Kaikkea hyvää loppuraskauteen ja mukavia kesäpäiviä!!

    VastaaPoista
  14. Hain itse juuri tänään kyseisen kirjan kirjastolta.
    Kyseistä blogia ehdin seurata useamman vuoden ja kyyneleet tulivat silmiin silloin, kun he saivat tietää lapsestaan.
    Nyt ihan mielenkiinnolla luen saman kirjana.
    Sinulle ihanaa loppu odotusta.

    VastaaPoista
  15. Minäkin tykkään käydä täällä kurkkimassa eloanne, taloanne, miljöötänne, on niin ihanan näköistä kaikki! Ja myöskin sinun vauvamasu, sopii kyllä sulle!=) Itse tulin äidiksi ensimmäistä kertaa 20-vuotiaana. Tämän hetkinen raskaus menossa viikoilla 33+ jotain. Kivasti tosiaan kirjoitit äitinä olemisesta!

    VastaaPoista
  16. Hyvin sanottu äitiydestä. Itse olin 21 kun sain esikoisen. Se tuntui silloin oikealta hetkeltä ja ikinä ei olla mieheni kanssa kaduttu ajankohtaa. Vaikka väsymys välillä kahdenkin tytön kanssa painaa, niin on ihanaa olla äiti. Onnea tulevasta vauvasta, seuraan mielenkiinnolla loppuraskauttasi :)
    T. Willa Wanillan Rouva

    VastaaPoista
  17. Kiitos Anne kauniista blogista :) Meiltä haikara on eksynyt jo monen (liian monen) vuoden ajan, arvostan suuresti sitä että sinä ns. "lapsellisena" ihmisenä pysähdyt miettimään sitä henkistä helvettiä, jota me lapsettomat käymme jatkuvasti läpi. Olet kyllä todella kaunis ihminen, niin ulkoa kuin sisältäkin. Ihanaa kesää teidän perheelle ja paljon tsemppiä loppuraskauteen :)

    VastaaPoista
  18. Hei Anne! Kiitos tuosta kirjavinkistä. Olen itse tuore ado-äiti, 40 v. Löysin blokisi juurikin meidän adoptiohakumatkalla ja jäin koukkuun. Miten noin nuori nainen voi olla niin seesteinen ja huokua rakkautta, rauhaa ja energiaa! Kaikkea iloa perheellesi, toinen onnellinen äiti

    VastaaPoista
  19. Ihania mietelmiä äitiydestä! Itse olen tullut äidiksi kymmenen vuotta vanhempana ja ehtinyt elää pitkän nuoruuden ennen lapsia. Aika erilaista elämä onkin nyt kolmen lapsen kanssa, mutta vähintään yhtä onnellista. Hyvää loppuraskautta sinulle! Ne viimeiset metrit on tuoreessa muistissa, kun oma 2-kuinen tuhisee tässä sylissä.

    VastaaPoista
  20. Kiitos kirjavinkistä, tilasin kirjan samantien ja se tuli eilen ja tänään sain sen luettua! :) Oli ihana, koskettava, ajatuksia herättävä kirja. Sai kyllä kyyneleitä pyyhkiä... Piti heti mennä omaa pikkuista halaamaan ja suukottamaan, miten välillä sitä pitääkään tätä kaikkea itsestäänselvyytenä, vaikka se ei todellakaan meillekään sitä ole! Arjen hulinoissakin pitäisi muistaa olla kiitollinen tästä kaikesta onnesta mitä on saanut. <3

    Kaikkea hyvää teidän perheelle!

    VastaaPoista
  21. Koskettava postaus, ja kaunis blogi! Suomalaisen blogini lukija antoi linkkiä tulla (olen kiitollinen). Meillä on Kiinasta adoptoitu pikkuinen, joka tuli perheeseemme viidentenä lapsena, mutta adoptoimme Usasta, jossa prosessi on lyhyempi ja ei yhtä monimutkainen.
    Niin ja Usaan päädyin Seinäjoelta :)

    VastaaPoista
  22. Hei Anne, ihanan lämpöinen postaus. Mekin kovasti toivomme perheenlisäystä :) ja remppaamme omaa kotia samalla - olisitko niin ystävällinen ja kertoisit mitä parkettia tuo teidän lattia on? Katselin tuosta kuvasta, jossa poikanne soittaa rumpua, että onpa kauniin sävyistä! juuri tuollaista olen itsekin etsinyt :)

    yst. Ella

    VastaaPoista

On kiva saada teiltä lukijoilta kommentteja! :)