Syksyä..

Hei kaikille! 

Piti edelliseen postaukseen sanoa,

 että Nature Shop todellakin palautti tullimaksut ja Itellan kulut takaisin tilille.

Oli kyllä todella nopeaa ja asiallista palvelua.

Meillä on nautittu syksyn tunnelmasta..

Lapset tykkäävät mieheni vanhasta Brion junaradasta.

Paras paikka leikkiä on tietenkin eteisen lattia ;) 

On ollut kyllä niin kauniin aurinkoisia ilmoja ..

Puutarha tuoksuu ompuille ja suurin osa omenoista on jo tippunut maahan..

Meillä on ollut viime aikoina paljon trafiikkia: yövieraita ja päiväkahvivieraita, 

niitä, jotka tulevat ihan vaan piipahtamaan nopeasti..

Yllättäviä iltapalavieraita ja perheenjäseniä.. 

Täytynyt muutamana iltana oikein ottaa luku iltapalapöydässä, 

että miten monta ihmistä on taas koolla :)

Sitä pidän yhtenä tärkeimmistä tehtävistäni, 

olla ystäville läsnä, nähdä vaivaa ystävyyden eteen.

Oman lisänsä tähän ihmispaljouteen on tuonut nämä kaukolämpömiehet 

jotka ovat kellarin kimpussa..vetävät putkia seinien läpi ym.

Onneksi kellariin on ihan oma sisäänkäynti, 

niin saavat kulkea sitä kautta.

Pihamme ylitse lensi muuttolintuja..

Etelään päin matkalla..

Äitini toi lainaksi mehulingon, joten tehtiin osasta omenoista mehua lasten kanssa..

Kirpeää tuoretta.. 

lapsille täytyi laittaa mehuun sokeria mukaan,

ettei tuntunut niin väkevältä. :)

Rakastan sitä, kun talossamme soi jazz, gospel ja klassinen musiikki livenä.

Toki lasten laulukirjat ja Disneyn musiikit ovat lasten toivelistalla.

Klassikko nimeltään Autumn leaves on ollut oma toiveeni viime aikoina :)

Lapset tanssivat musiikin tahdissa varsinkin iltavillien aikaan ;)

Tähän loppuu normaali postaus, mutta

tähän kuvapläjäyksen perään laitan vielä muuta asiaa..

Tätä ei tarvitse niiden lukea, jotka ymmärtävät blogien idean :)

Olen miettinyt tämän bloggailuni tarpeellisuutta, hyödyllisyyttä ja sitä punaista lankaa.

Viime aikoina on taas saanut tähän blogihäiriköintiin tottua.

Näiden tiettyjen agressiivisten anonyymien kommentit ovat hieman surullista luettavaa..

Toki kommenttiboxiin saa kaikenlaiset ihmiset lähettää kaikenlaisia kommenttejaan,

mutta se, mitä julkaisen on ihan oma päätökseni.

Meidän(kin) elämässä on varmasti paljon asioita, joita voisi tehdä toisin ja paremmin.

Riippuu aina minkälaisten silmälaisien läpi ihminen sitä katselee.

Ihmettelen suuresti, miten ihmiset kommentoivat ja arvostelevat muiden ihmisten tekemisiä ja ratkaisuja.

Itse olen oppinut elämästä sen verran että se on vaan niin turhaa käyttää sellaiseen arvokasta aikaansa.

Jos joskus joudun sellaiseen tilanteeseen, että joudun ottamaan osaa keskusteluun, jossa puhutaan toisten ihmisten valinnoista tai käytöksestä (joka ei ole itse paikalla) niin täytyy vain todeta, että en tiedä miten itse käyttäytyisin vastaavassa tilanteessa, jos minulla olisi ollut:

 Samanlaiset vanhemmat, kuin hänellä

Samanlaiset sisarukset, kuin hänellä

Olosuhteet olisivat olleet toiset

Elämäntilanne olisi toinen

perintötekijät olisivat toisenlaiset

terveydentila olisi ollut toisenlainen

aviopuoliso olisi ollut toisenlainen

tai

ystävät, 

koulutus,

lapset,

työ,

jne..

Kaikkihan me osaamme tuomita toisia, ja se on äärettömän helppoa.

Vaikeampi on kunnioittaa Luojan luomaa ihmistä heikkouksineen.

Täällä on ihan kaikilla varmasti parannuksen varaa, kellä milläkin osa-alueella.

Itse teen töitä sen eteen, miten voisin itse kehittyä ihmisenä.

Ja miten voisimme tukea lapsiamme heidän kasvaessaan.

Edelleen blogini, voisiko sanoa niche, on sisutaminen(työni takia) 

ja lasten kanssa touhuilu (tärkein työni tässä elämäntilanteessa). 

toki välillä poikkean aiheesta, jos tuntuu siltä.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koko ajan sisustelisin ja etteivät lapset saisi täällä vapaasti riehua.

(kuskata peittoja ympäri taloa majoja varten, levitellä leluja kerroksesta toiseen, kiukutella kunnolla, kokeilla rajoja, huutaa, kiljua, nauraa, juosta ja elää koko lapsen riemullaan)

Tämä on ihan yhtä yksipuolista, kun jos pitäisin ruokablogia tai lenkkeilyblogia tms.

Eli tämä blogi kuvaa vain muutamaa prosenttia meidän elämästä.

Ei ole tarkoituskaan täällä kertoa meidän uusista suurista suunnitelmista, 

käynnissä olevista mielenkiintoisista projekteista (jotka eivät liity sisustamiseen eikä lapsiin)

Muista harrastuksistamme, lukemistamme kirjoista, kulttuurielämyksistä ym..

Ihmettelen myös joidenkin medialukutaitoa..

Ja sitä, että jos esim näkee kuvia, 

jotka joku on ottanut aina lapsistaan leikkipuistossa,

niin kannattaako silloin olettaa että he viettävät kaiken aikansa leikkipuistossa ja 

nukkuvatkin siellä..

Ja että he pitävät jatkuvasti ulkovaatteita lapsillaan.

Elämässä on muutakin, kun se mitä kuvassa näkyy.

Rautalankaa kuluu nyt tämän mielikuvan vääntämisessä ;)

Mutta, jollakin sivustolla luki suurinpiirtein näin:

"Jos suositun blogisi lukijat saavat blogistasi iloa elämäänsä ja saat fanipostia ym.

Niin sinulle tulee väkisin myös niitä ihmisiä vastaan, jotka kritisoivat kaikkea mahdollista kirjoittamaasi

ja manaavat sinut alimpaan helvettiin.

Onnittele tällöin itseäsi,

olet oikeilla jäljillä blogisi suhteen!" :)

Joten onnittelen täten itseäni ja teitä kaikkia muita bloggaajia,

jotka olette saaneet osanne häiriköinnistä.

Luetaan jatkossakin posteja pilke silmäkulmassa ;)

Love and peace, 

Anne