pienen pojan huone

Poikamme on nyt 4 kk ikäinen.

Häntä katsellesani tulee aina mieleen tämä Pekka Simojoen laulu,

jossa on ihanat sanat:


"Sinä tunnet Herra minut, tiedät joka askeleen.
Olet kaiken huolehtinut, kaiken pannut paikoilleen.

Ei ole sanaa suussani, jota et sä tuntisi.

Missä olenkin, minne menenkin tiedät kaiken mitä teen.

Minne voisin Herra mennä, ettet sitä huomaisi?

Ei niin kauas siivet lennä, ettet siellä olisi.

En pysty mitään salaamaan. Silmiltäsi milloinkaan.

Minne pakenen. Sinä tiedät sen.Tunnet ajatukseni.

Aina sisimpääni asti olen ihme suunnaton

Sinä punoit taitavasti pienen ihmisolennon.

Jo ennen syntymäänikin laskit joka minuutin.

Kaikki päiväni sinun kirjaasi kerran kirjoitettu on

Sinä muistit joka solun. Kaiken piirsit tarkasti.

Sinä tunnet joka polun, joka tulee eteeni
En muuta voi kuin painaa pään, jäädä ihmettelemään.

Minä vaikenen, mutta tiedän sen

Olet aina kanssani.

Vaikka miten kauas kulkisin

Aamuruskon siivin lentäisin

Vaikka merten taakse muttaisin.

Sinä olet siellä kuitenkin.
Luojani.Olet kuitenkin."

Olen miettinyt myös sitä kuinka nopeasti aika menee ja kuinka hetkeksi aikaa saamme lapset tavallaan lainaksi, jonka jälkeen he jatkavat matkaansa itsenäisempinä kauempana meistä.
Osaisimmepa ottaa kaiken irti tästä ajasta, kun saamme hoitaa ja kasvattaa heitä. Ja saisimme siihen kaiken sen viisauden, jota tarvitsemme.

Olemme tehneet näin viikonlopun kunniaksi pojalle omaa huonetta meidän elokuvahuoneeseen..

Kuvassa oleva ihanan hempeän värinen peitto on mummun virkkaama. Pikku Ruu on isosiskon Disneylandista ostama lahja vauvalle. Hän olikin tärkeänä tuomassa sitä heti laitokselle :)

Elokuvahuoneen edellinen seinämaali oli "kirjaston vihreä" ja olikin hyvä kaikessa tummuudessaan videotykin kanssa.

Mutta tuollaiseen klassiseenkin vihreään vain kyllästyy helposti. Nyt sitten maalasimme huoneen vaalean ruskeaksi. Vaalean ruskeaan, mudan väriin ja harmaaseen ei tunnu kyllästyvän millään ;)

Tämän takia meillä alkaakin kaikki huoneet olemaan saman sävyisiä.

Minulle se on ideaalia, että kaikki huoneet ovat suhteellisen neutraalin värisiä. verhotangot samalla korkeudella ja Kaikki huonekalut irtokalusteita. Näin makuuhuoneita ja muita tiloja voi viikonlopun aikana vaihtaa ilman maalaamista.

Olen muutenkin niin helposti kyllästyvää sorttia, siksi tapetteja meillä ei näy.

Maalipinnat on mielestäni niin helppoja uusia, kun vaan pohjatyöt on aluksi tehty hyvin.

Videotykki, jolla katsotaan lähes päivittäin suurimmaksi osaksi playhouse disney- ja muita lasten kanavia, jää pojan huoneeseen. Omina elokuvailtoina huone toimii myöskin kahden suuren nojatuolin takia ja iso leluarkku toimii pöytänä popcorneille :)

Teimme "valkokankaan" itse maalaamalla 100 tuumaista tv:tä vastaavan kokoisen levyn sellaisella harmaan sävyllä, joka oli Tikkurilan valmis valkokankaan sävy. Reunoihin laitoimme puulistaa, joka päällystettiin mustalla samettipintaisella tarranauhalla. Näin ilmeestä tuli aika ammattimainen ;)

Eihän poika omaa huonetta vielä tarvitsisi, mutta jotenkin on selkeämpää, kun dublot, muut pienempien lelut ja hänelle ostamamme tavarat voi laittaa eri huoneeseen, kun tytön omat.
Elokuvahuone oli mielestäni vähän vajaakäytöllä muutenkin, kun joka päivä ei edes katsota tv:tä. Tällainen ratkaisu nyt näin irtokalusteilla, joka voi taas muuttua päivässä. :)

Pikku prinssi tavarat ja lakanat ovat tuliaisia Ranskasta. Ihana kudottu ja lämmin peitto on Fammun tekemä. Vanha rottinkinen pinnasänky on Tukholmasta tuotu ja maalattu valkoiseksi. Yläkuvassa oleva pikkuinen naulakko on mieheni tekemä.

Kun kuulimme odotusaikana vauvan olevan poika, niin olimme juuri lähdössä taas Keski-Europpaan autolla. Sieltä sitten tuli osteltua kaikenlaista pienelle pojalle. Pikku prinssi, Babar ja Tintti ovat joitain suosikkejani :)

Maailman kartta, joka on jo vuosia sitten tuotu Tukholmasta on mielestäni aina odottanut pääsyä pienen pojan seinälle ;) Kaikenlaiset pienoismallit mieheni on hankkinut pojalle ja lisää on kuulemma tulossa mm. pienoismalli-lentokoneita kattoon roikkumaan.

Saatiin huone valmiiksi näin, kun 4kk tuli täyteen pojalle. Juhlistimme sitä uudistetussa huoneessa talvi-illan hämärtyessä pehmoisilla torkkupeitoilla, lämpimillä voileivillä, muilla herkuilla ja koko perheen elokuvalla :)

Hyvää alkuviikkoa teille ihanat lukijat! <3>

Anne